Lamentations 5

Finnish 1992 (Kirkkoraamattu 1992)

← Chapter 4 Jump to:

1Herra, muista, mitä meille on tapahtunut. Katso, miten meitä on häväisty.

2Perintömaamme on joutunut vieraille, omat kotimme muukalaisille.

3Meistä on tullut orpoja, isättömiä, äitimme ovat leskiä.

4Meidän täytyy maksaa vedestä, jota juomme, meidän täytyy ostaa polttopuut.

5Vainoojat ovat niskassamme. Me uuvumme, emme saa levätä.

6Me turvasimme milloin Egyptiin, milloin Assyriaan saadaksemme leipää.

7Isämme tekivät syntiä. Heitä ei enää ole, me saamme kantaa heidän syntiensä seuraukset.

8Orjat hallitsevat meitä, kukaan ei vapauta meitä heidän vallastaan.

9Henkemme kaupalla me hankimme leipämme, autiomaasta uhkaa rosvojen miekka.

10Ihomme halkeilee kuin saviuuni, nälkä polttaa ruumistamme.

11Naiset raiskataan Siionissa, nuoret tytöt Juudan kaupungeissa.

12Valloittajat hirttävät ylhäiset miehemme, vanhimpiamme he halveksivat.

13Nuoret miehet joutuvat pyörittämään jauhinkiviä, pojat kompastelevat puukuormien alla.

14Vanhimmat eivät enää kokoonnu kaupunginportille, nuoret miehet eivät näppäile soittimia.

15Sydämestämme on ilo kuollut, tanssimme on vaihtunut suruksi.

16Seppele on pudonnut päästämme. Voi meitä, paljon olemme tehneet syntiä!

17Olemme itkeneet silmämme sokeiksi, sydämemme on sairas.

18Siionin vuori on jäänyt autioksi, sakaalit siellä juoksentelevat.

19Sinä, Herra, hallitset ikuisesti, sinun valtaistuimesi pysyy polvesta polveen.

20Miksi sinä tyystin unohdat meidät, miksi hylkäät ainiaaksi?

21Herra, anna meidän palata luoksesi, niin me palaamme. Uudista päivämme entiselleen.

22Totisesti, sinä olet hylännyt meidät, ankara on sinun vihasi!

← Chapter 4 Jump to: