Luke 22 — Finnish STLK 2017 = Pyhä Raamattu (STLK 2017)

1Mutta happamattoman leivän juhla, jota sanotaan pääsiäiseksi, oli lähellä.

2Ylipapit ja kirjanoppineet miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi, sillä he pelkäsivät kansaa.

3Saatana meni Juudakseen, jota kutsuttiin Iskariotiksi ja joka oli yksi niistä kahdestatoista.

4Tämä meni ja puhui ylipappien ja pyhäkön vartioston päällikköjen kanssa, miten hän kavaltaisi hänet heille.

5He ihastuivat ja sitoutuivat antamaan hänelle rahaa.

6Hän lupautui ja etsi sopivaa tilaisuutta kavaltaakseen hänet heille kansan tietämättä.

7Tuli se happamattoman leivän päivistä, jona pääsiäislammas tulee teurastaa.

8Hän lähetti Pietarin ja Johanneksen sanoen: "Menkää ja valmistakaa meille pääsiäislammas syödäksemme."

9He kysyivät häneltä: "Mihin tahdot, että valmistamme sen?"

10Hän vastasi heille: "Katso, saapuessanne kaupunkiin tulee teitä vastaan mies kantaen vesiastiaa. Seuratkaa häntä siihen taloon, johon hän menee,

11ja sanokaa talon isännälle: 'Opettaja sanoo sinulle: Missä on vierashuone syödäkseni siinä pääsiäislampaan opetuslasteni kanssa?'

12Hän näyttää teille suuren, aterioiville kalustetun huoneen yläkerrassa. Sinne valmistakaa!"

13He menivät ja havaitsivat niin olevan, kuin Jeesus oli heille sanonut, ja valmistivat pääsiäislampaan.

14Kun hetki tuli, hän asettui aterialle ja apostolit hänen kanssaan.

15Hän sanoi heille: "Olen hartaasti halunnut syödä tämän pääsiäislampaan teidän kanssanne ennen kärsimystäni,

16sillä sanon teille, etten sitä enää syö, ennen kuin sen täyttymys tapahtuu Jumalan valtakunnassa."

17Hän otti maljan, kiitti ja sanoi: "Ottakaa tämä ja jakakaa keskenänne.

18Sillä sanon teille: tästedes en juo viinipuun antia, ennen kuin Jumalan valtakunta tulee."

19Hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni."

20Samoin myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: "Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.

21Mutta, katso, kavaltajani käsi on kanssani pöydällä.

22Sillä Ihmisen Poika tosin menee pois, kuten on säädetty, mutta voi sitä ihmistä, jonka kautta hänet kavalletaan!"

23He rupesivat keskenään kyselemään, kuka heistä mahtoi olla se, joka sen tekee.

24Mutta heidän välilleen syntyi myös kiista siitä, kuka heistä oli katsottava suurimmaksi.

25Hän sanoi heille: "Kansojen kuninkaat hallitsevat niitä herroina, ja niiden vallanpitäjiä sanotaan hyväntekijöiksi.

26Mutta älkää te niin, vaan se, joka teidän keskuudessanne on suurin, olkoon kuin nuorin, ja johtaja kuin se, joka palvelee.

27Sillä kumpi on suurempi, se, joka aterioi, vai se, joka palvelee? Eikö se, joka aterioi? Mutta minä olen teidän keskellänne kuin se, joka palvelee.

28Mutta te olette pysyneet minun kanssani kiusauksissani,

29ja minä säädän teille, niin kuin minun Isäni on minulle säätänyt, valtakunnan,

30että syötte ja juotte minun pöydässäni valtakunnassani, istutte valtaistuimilla ja tuomitsette Israelin kahtatoista sukukuntaa.

31Simon, Simon, katso, saatana on pyrkinyt seulomaan teitä kuin vehnänjyviä;

32mutta minä olen rukoillut sinun puolestasi, ettei sinun uskosi lakkaisi. Kun sinä kerran palaat, vahvista veljiäsi."

33Simon sanoi hänelle: "Herra, sinun kanssasi olen valmis menemään sekä vankilaan että kuolemaan."

34Mutta hän sanoi: "Minä sanon sinulle, Pietari: ei laula tänään kukko, ennen kuin sinä kolmesti kiellät tuntevasi minut."

35Hän sanoi heille: "Kun lähetin teidät ilman rahakukkaroa, laukkua ja sandaaleja, puuttuiko teiltä mitään?" He vastasivat: "Ei mitään."

36Hän sanoi heille: "Mutta nyt, se, jolla on kukkaro, ottakoon sen mukaansa, samoin laukun. Se, jolla ei ole, myyköön viittansa ja ostakoon miekan.

37Sillä sanon teille, että minussa pitää käydä toteen tämän, mikä on kirjoitettu: 'Hänet luettiin ryövärien joukkoon.' Sillä se, mikä minusta on sanottu, täyttyy nyt."

38He sanoivat: "Herra, katso, tässä on kaksi miekkaa." Mutta hän vastasi heille: "Riittää."

39Hän meni ulos ja lähti tapansa mukaan Öljymäelle, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.

40Tultuaan siihen paikkaan hän sanoi heille: "Rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen."

41Hän vetäytyi heistä noin kivenheiton päähän, laskeutui polvilleen ja rukoili

42sanoen: "Isä, jos tahdot, ota pois minulta tämä malja. Älköön kuitenkaan tapahtuko minun tahtoni, vaan sinun."

43Hänelle ilmestyi taivaasta enkeli, joka vahvisti häntä.

44Kun hän oli suuressa tuskassa, hän rukoili yhä hartaammin. Ja hänen hikensä putosi maahan veripisaroina.

45Kun hän nousi rukoilemasta ja meni opetuslastensa luo, hän tapasi heidät murheen tähden nukkumasta.

46Hän sanoi heille: "Miksi nukutte? Nouskaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen."

47Katso, hänen vielä puhuessaan tuli joukko kansaa, ja yksi niistä kahdestatoista, se, jonka nimi oli Juudas, kulki heidän edellään. Hän tuli Jeesuksen luo tervehtimään häntä suudelmalla.

48Mutta Jeesus sanoi hänelle: "Juudas, suudelmallako sinä Ihmisen Pojan kavallat?"

49Kun nyt ne, jotka olivat hänen ympärillään, näkivät, mitä oli tulossa, he sanoivat: "Herra, iskemmekö miekalla?"

50Eräs heistä iski ylipapin palvelijaa ja sivalsi häneltä pois oikean korvan.

51Mutta Jeesus vastasi sanoen: "Sallikaa vielä tämäkin." Hän koski hänen korvaansa ja paransi hänet.

52Niin Jeesus sanoi ylipapeille ja temppelivartioston päälliköille ja vanhimmille, jotka olivat tulleet häntä vastaan: "Niin kuin ryöväriä vastaan olette lähteneet miekkojen ja seipäitten kanssa.

53Olen joka päivä ollut teidän kanssanne pyhäkössä, ettekä ole ojentaneet käsiänne minua vastaan. Mutta tämä on teidän hetkenne ja pimeyden valta."

54He ottivat hänet kiinni, kuljettivat pois ja veivät hänet ylipapin taloon, mutta Pietari seurasi etäältä.

55He sytyttivät tulen keskelle esipihaa ja asettuivat yhdessä istumaan, ja Pietari istui heidän joukkoonsa.

56Eräs palvelustyttö nähdessään hänen istuvan tulen ääressä, katsoi häneen ja sanoi: "Tämäkin oli hänen kanssaan."

57Mutta hän kielsi hänet sanoen: "Nainen, en tunne häntä."

58Hetken kuluttua hänet näki toinen, eräs mies, ja sanoi: "Sinäkin olet yksi heistä." Mutta Pietari sanoi: "Mies, en ole."

59Noin tunnin kuluttua vakuutti vielä eräs toinen sanoen: "Totisesti, tämä oli myös hänen kanssaan; sillä onhan hän galilealainenkin."

60Mutta Pietari sanoi: "Mies, en ymmärrä, mitä sanot." Samassa hänen vielä puhuessaan lauloi kukko.

61Herra kääntyi ja katsoi Pietariin, ja Pietari muisti Herran sanat, kuinka hän oli hänelle sanonut: "Ennen kuin kukko tänään laulaa, sinä kiellät minut kolmesti."

62Ja hän meni ulos ja itki katkerasti.

63Miehet, jotka pitivät Jeesuksesta kiinni, pilkkasivat häntä ja löivät häntä.

64He peittivät hänen kasvonsa ja kysyivät häneltä sanoen: "Profetoi, kuka sinua löi!"

65Paljon muitakin herjauksia he puhuivat häntä vastaan.

66Päivän koittaessa kansan vanhimmat, ylipapit ja kirjanoppineet kokoontuivat ja veivät hänet Neuvostonsa eteen

67ja sanoivat: "Jos sinä olet Kristus, sano se meille." Hän vastasi heille: "Jos teille sanon, ette usko;

68ja jos kysyn, ette vastaa tai vapauta minua.

69Mutta tästedes Ihmisen Poika on istuva Jumalan voiman oikealla puolella."

70He kaikki sanoivat: "Sinä siis olet Jumalan Poika?" Hän vastasi heille: "Te sen sanotte, että Minä olen."

71He sanoivat: "Mitä todistusta enää tarvitsemme? Sillä olemme itse kuulleet sen hänen omasta suustaan."