Matthew 12

Finnish STLK 2017 = Pyhä Raamattu (STLK 2017)

← Chapter 11 Jump to: Chapter 13 →

1Siihen aikaan Jeesus kulki sapattina viljavainioiden halki, ja hänen opetuslapsillaan oli nälkä, ja he rupesivat poimimaan tähkiä ja syömään.

2Mutta kun fariseukset sen näkivät, he sanoivat hänelle: "Katso, opetuslapsesi tekevät, mitä ei ole lupa tehdä sapattina."

3Hän sanoi heille: "Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänellä ja hänen tovereillaan oli nälkä,

4kuinka hän meni Jumalan huoneeseen, ja kuinka he söivät näkyleivät, joita ei hänen eikä hänen toveriensa ollut lupa syödä, vaan ainoastaan pappien?

5Tai ettekö ole lukeneet Laista, että papit sapattina pyhäkössä rikkovat sapatin ja ovat kuitenkin syyttömiä?

6Mutta sanon teille: tässä on se, joka on enemmän kuin pyhäkkö.

7Mutta jos tietäisitte, mitä tämä on: 'Laupeutta minä tahdon enkä uhria', ette tuomitsisi syyttömiä.

8Sillä Ihmisen Poika on sapatinkin herra."

9Sitten hän lähti sieltä ja tuli heidän synagogaansa.

10Katso, siellä oli mies, jonka käsi oli kuivettunut. Niin he kysyivät häneltä sanoen: "Onko luvallista parantaa sapattina?" nostaakseen syytteen häntä vastaan.

11Mutta hän sanoi heille: "Kuka teistä on se mies, joka ei, jos hänen ainoa lampaansa putoaa sapattina kuoppaan, tartu siihen ja nosta sitä ylös?

12Kuinka paljon suurempiarvoinen onkaan ihminen kuin lammas! Sen tähden sapattina on lupa tehdä hyvää."

13Sitten hän sanoi miehelle: "Ojenna kätesi!" Ja hän ojensi, ja se tuli entiselleen, terveeksi kuten toinenkin.

14Niin fariseukset lähtivät ulos ja pitivät neuvoa häntä vastaan surmatakseen hänet.

15Mutta kun Jeesus huomasi sen, hän väistyi sieltä. Monet seurasivat häntä, ja hän paransi heidät kaikki.

16Hän varoitti vakavasti heitä tuomasta häntä julki,

17jotta kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Jesajan kautta, joka sanoo:

18"Katso, palvelijani, jonka olen valinnut, rakkaani, johon sieluni on mielistynyt; panen Henkeni hänen päälleen, ja hän on julistava oikeutta pakanoille.

19Ei hän riitele eikä huuda, ei hänen ääntänsä kuule kukaan kaduilla.

20Särjettyä ruokoa hän ei muserra, ja suitsevaa lampunsydäntä hän ei sammuta, kunnes hän saattaa oikeuden voittoon.

21Hänen nimeensä pakanat panevat toivonsa."

22Silloin tuotiin hänen luokseen riivattu mies, sokea ja mykkä, ja hän paransi hänet, niin että sokea ja mykkä sekä puhui että näki.

23Kaikki kansa hämmästyi ja sanoi: "Eiköhän tämä ole Daavidin poika?"

24Mutta kun fariseukset sen kuulivat, he sanoivat: "Tämä ei aja riivaajia ulos kenenkään muun kuin Beelsebulin, riivaajien päämiehen, voimalla."

25Mutta hän tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille: "Jokainen valtakunta, joka riitautuu itsensä kanssa, joutuu autioksi, eikä mikään kaupunki tai talo, joka riitautuu itsensä kanssa, pysy pystyssä.

26Jos nyt saatana ajaa ulos saatanan, hän on riitautunut itsensä kanssa, kuinka siis hänen valtakuntansa pysyy pystyssä?

27Jos minä Beelsebulilla ajan ulos riivaajia, kenellä teidän lapsenne ajavat niitä ulos? Niinpä he tulevat olemaan teidän tuomarinne.

28Mutta jos minä Jumalan Hengellä ajan ulos riivaajia, silloin Jumalan valtakunta on tullut teidän luoksenne.

29Tai miten kukaan voi mennä väkevän taloon ja ryöstää hänen tavaransa, ellei hän ensin sido väkevää? Vasta sitten hän ryöstää tyhjäksi hänen talonsa.

30Se, joka ei ole minun kanssani, on minua vastaan; ja joka ei kanssani kokoa, se hajottaa.

31Sen tähden sanon teille: jokainen synti ja pilkka annetaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen pilkkaa ei anneta anteeksi.

32Jos joku sanoo sanan Ihmisen Poikaa vastaan, hänelle annetaan anteeksi, mutta jos joku sanoo jotakin Pyhää Henkeä vastaan, hänelle ei anneta anteeksi, ei tässä maailmassa eikä tulevassa.

33Joko tehkää puu hyväksi ja sen hedelmä hyväksi, tai tehkää puu huonoksi ja sen hedelmä huonoksi; sillä hedelmästä puu tunnetaan.

34Te kyykäärmeitten sikiöt, kuinka saattaisitte puhua hyvää, kun itse olette pahoja? Sillä sydämen kyllyydestä suu puhuu.

35Hyvä ihminen tuo hyvän runsaudesta esille hyvää, ja paha ihminen tuo pahan runsaudesta esille pahaa.

36Mutta sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, minkä ihmiset puhuvat, heidän pitää tehdä tili tuomiopäivänä.

37Sillä sanoistasi sinut julistetaan vanhurskaaksi, ja sanoistasi sinut tuomitaan syylliseksi."

38Silloin muutamat kirjanoppineista ja fariseuksista vastasivat hänelle sanoen: "Opettaja, tahdomme nähdä sinulta merkin."

39Mutta hän vastasi heille ja sanoi: "Tämä paha ja avion rikkova sukupolvi etsii merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin profeetta Joonan merkki.

40Sillä niin kuin Joona oli merieläimen vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin myös Ihmisen Poika on oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä.

41Niiniven miehet nousevat tuomiolle yhdessä tämän sukupolven kanssa ja tuomitsevat sen kadotukseen, sillä he muuttivat mielensä Joonan saarnan vaikutuksesta, ja katso, tässä on enemmän kuin Joona.

42Etelän kuningatar on heräävä tuomiolle tämän sukupolven kanssa ja tuomitsee sen kadotukseen; sillä hän tuli maan ääristä kuulemaan Salomon viisautta, ja katso, tässä on enemmän kuin Salomo.

43Kun saastainen henki lähtee ihmisestä, se kuljeskelee vedettömiä seutuja ja etsii lepoa eikä löydä.

44Silloin se sanoo: 'Palaan huoneeseeni, josta lähdin.' Kun se tulee, se löytää huoneen tyhjänä ja lakaistuna ja kaunistettuna.

45Silloin se menee ja ottaa mukaansa seitsemän muuta henkeä, pahempaa kuin se itse, ja ne tulevat sisään ja asuvat siellä. Sen ihmisen viimeiset tulevat pahemmiksi kuin ensimmäiset. Niin käy myös tälle pahalle sukukunnalle."

46Hänen vielä puhuessaan kansanjoukoille, katso, hänen äitinsä ja veljensä seisoivat ulkona tahtoen puhutella häntä.

47Joku sanoi hänelle: "Katso, sinun äitisi ja veljesi seisovat ulkona ja tahtovat puhutella sinua."

48Mutta hän vastasi ja sanoi sille, joka sen hänelle sanoi: "Kuka on äitini, ja keitä ovat veljeni?"

49Hän ojensi kätensä opetuslastensa puoleen ja sanoi: "Katso, äitini ja veljeni!

50Sillä jokainen, joka tekee taivaallisen Isäni tahdon, on veljeni, sisareni ja äitini."

← Chapter 11 Jump to: Chapter 13 →