Matthew 27 — Finnish STLK 2017 = Pyhä Raamattu (STLK 2017)

1Mutta aamun koittaessa kaikki ylipapit ja kansan vanhimmat pitivät neuvottelun Jeesusta vastaan tappaakseen hänet.

2He sitoivat hänet, veivät pois ja antoivat hänet maaherran, Pilatuksen, käsiin.

3Kun Juudas, hänen kavaltajansa, näki, että hänet oli tuomittu, silloin hän katui ja toi takaisin ne kolmekymmentä hopearahaa ylipapeille ja vanhimmille

4ja sanoi: "Minä tein synnin, kun kavalsin viattoman veren." Mutta he sanoivat: "Mitä se meihin koskee? Katso itse eteesi."

5Hän viskasi hopearahat temppeliin, lähti sieltä, meni pois ja hirttäytyi.

6Ylipapit ottivat hopearahat ja sanoivat: "Ei ole luvallista panna näitä temppelirahastoon, koska ne ovat veren hinta."

7Pidettyään neuvottelun he ostivat niillä savenvalajan pellon muukalaisten hautausmaaksi.

8Sen tähden sitä peltoa kutsutaan vielä tänäkin päivänä Veripelloksi.

9Silloin kävi toteen, mikä on puhuttu profeetta Jeremian kautta, joka sanoo: "He ottivat ne kolmekymmentä hopearahaa, hinnan siitä arvioidusta miehestä, jonka he olivat israelilaisten puolesta arvioineet,

10ja antoivat ne savenvalajan pellosta, niin kuin Herra oli minun kauttani käskenyt."

11Jeesus seisoi maaherran edessä. Maaherra kysyi häneltä sanoen: "Oletko sinä juutalaisten kuningas?" Jeesus sanoi: "Sinä sen sanot."

12Kun ylipapit ja vanhimmat häntä syyttivät, hän ei vastannut mitään.

13Silloin Pilatus sanoi hänelle: "Etkö kuule, kuinka paljon he todistavat sinua vastaan?"

14Mutta hän ei vastannut yhteenkään hänen kysymykseensä, niin että maaherra suuresti ihmetteli.

15Oli tapana, että maaherra juhlan aikana vapautti kansalle yhden vangin, kenet he tahtoivat.

16Heillä oli silloin kuuluisa vanki, jota sanottiin Barabbaaksi.

17Kun he nyt olivat koolla, Pilatus sanoi heille: "Kummanko tahdotte, että vapautan teille, Barabbaan vai Jeesuksen, jota sanotaan Kristukseksi?"

18Sillä hän tiesi, että he kateudesta olivat antaneet hänet hänen käsiinsä.

19Mutta kun hän istui tuomarinistuimella, lähetti hänen vaimonsa hänelle sanan: "Älköön sinulla olko mitään tekemistä tuon vanhurskaan [miehen] kanssa, sillä olen tänä yönä unessa paljon kärsinyt hänen tähtensä."

20Mutta ylipapit ja vanhimmat yllyttivät kansaa anomaan Barabbasta, mutta surmauttamaan Jeesuksen.

21Maaherra puhui heille ja sanoi: "Kummanko näistä kahdesta tahdotte, että teille vapautan?" He sanoivat: "Barabbaan."

22Pilatus sanoi heille: "Mitä minun sitten on tehtävä Jeesukselle, jota sanotaan Kristukseksi?" He sanoivat kaikki: "Ristiinnaulittakoon!"

23Maaherra sanoi: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt?" Mutta he huusivat vielä kovemmin sanoen: "Ristiinnaulittakoon!"

24Kun Pilatus näki, ettei mikään auttanut, vaan että meteli yhä yltyi, hän otti vettä, pesi kätensä kansan nähden ja sanoi: "Viaton olen tämän vanhurskaan miehen vereen. Katsokaa itse eteenne."

25Kaikki kansa vastasi ja sanoi: "Tulkoon hänen verensä meidän päällemme ja lastemme päälle."

26Silloin hän päästi heille Barabbaan, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi.

27Silloin maaherran sotamiehet veivät Jeesuksen palatsiin ja keräsivät hänen ympärilleen koko kohortin.

28He riisuivat hänet ja panivat hänen päälleen tulipunaisen viitan

29ja väänsivät orjantappuroista kruunun, panivat sen hänen päähänsä ja ruokokepin hänen oikeaan käteensä, polvistuivat hänen eteensä ja pilkkasivat häntä ja sanoivat: "Terve, juutalaisten kuningas!"

30He sylkivät häntä, ottivat ruokokepin ja löivät häntä päähän.

31Kun he olivat häntä pilkanneet, he riisuivat häneltä viitan, pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa ja veivät hänet pois ristiinnaulittavaksi.

32Mutta matkalla he tapasivat kyreneläisen miehen, jonka nimi oli Simon. Hänet he pakottivat kantamaan hänen ristiään.

33Tultuaan paikalle, jota sanotaan Golgataksi – se on: pääkallonpaikaksi –

34he tarjosivat hänelle juotavaksi sapella sekoitettua hapanviiniä, mutta maistettuaan hän ei tahtonut sitä juoda.

35Kun he olivat hänet ristiinnaulinneet, he jakoivat keskenään hänen vaatteensa heittäen niistä arpaa, jotta täyttyisi profeetan sana, joka sanoo: "He jakoivat keskenään vaatteeni ja heittivät puvustani arpaa."

36He istuutuivat ja vartioivat häntä siellä.

37He olivat panneet hänen päänsä yläpuolelle hänen [rangaistuksensa] syyn julki näin kirjoitettuna: "Tämä on Jeesus, juutalaisten kuningas."

38Silloin ristiinnaulittiin hänen kanssaan kaksi ryöväriä, toinen oikealle ja toinen vasemmalle puolelle.

39Mutta ohikulkijat herjasivat häntä, nyökyttivät päätään

40ja sanoivat: "Sinä, joka hajotat maahan temppelin ja kolmessa päivässä sen rakennat, auta itseäsi, jos olet Jumalan Poika, ja astu alas ristiltä."

41Samoin ylipapit, kirjanoppineet ja vanhimmat pilkkasivat häntä ja sanoivat:

42"Muita hän on auttanut, itseään hän ei voi auttaa. Onhan hän Israelin kuningas; astukoon nyt alas ristiltä, niin uskomme häneen.

43Hän on luottanut Jumalaan; vapahtakoon nyt Jumala hänet, jos on häneen mieltynyt, sillä hän on sanonut: 'Olen Jumalan Poika.'"

44Samoin herjasivat häntä ryöväritkin, jotka olivat ristiinnaulitut hänen kanssaan.

45Kuudennesta tunnista alkaen tuli pimeys yli koko maan, ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin.

46Sitten yhdeksännen tunnin vaiheilla Jeesus huusi suurella äänellä sanoen: "Eeli, Eeli, lama sabaktani?" Se on: Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit?

47Sen kuullessaan muutamat siinä seisovista sanoivat: "Hän huutaa Eliaa."

48Heti muuan heistä juoksi ja otti sienen, täytti sen hapanviinillä, pani sen ruokokepin päähän ja antoi hänelle juoda.

49Mutta muut sanoivat: "Annas, katsokaamme, tuleeko Elia pelastamaan häntä."

50Jeesus huusi taas suurella äänellä ja antoi henkensä.

51Katso, temppelin esirippu repesi kahtia ylhäältä alas asti, maa järisi, ja kalliot halkesivat,

52haudat aukenivat, ja monta nukkuneiden pyhien ruumista nousi ylös.

53He lähtivät haudoistaan ja tulivat hänen ylösnousemisensa jälkeen pyhään kaupunkiin ja ilmestyivät monille.

54Mutta kun sadanpäällikkö ja ne, jotka hänen kanssaan vartioivat Jeesusta, näkivät maanjäristyksen ja mitä muuta tapahtui, he pelästyivät suuresti ja sanoivat: "Totisesti tämä oli Jumalan Poika."

55Siellä oli monta naista, jotka olivat Galileasta seuranneet Jeesusta ja palvelleet häntä. He seisoivat taaempana katselemassa.

56Heidän joukossaan oli Maria Magdaleena ja Maria, Jaakobin ja Jooseen äiti, ja Sebedeuksen poikien äiti.

57Illan tultua saapui rikas mies, Arimatiasta kotoisin, nimeltä Joosef, josta myös oli tullut Jeesuksen opetuslapsi.

58Hän meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista. Silloin Pilatus käski antaa sen hänelle.

59Joosef otti ruumiin, kääri sen puhtaaseen liinavaatteeseen

60ja pani sen uuteen hautakammioonsa, jonka oli hakkauttanut kallioon. Sitten hän vieritti suuren kiven hautakammion ovelle ja lähti pois.

61Siellä olivat Maria Magdaleena ja se toinen Maria, jotka istuivat vastapäätä hautaa.

62Seuraavana päivänä, joka oli valmistuspäivän jälkeinen, ylipapit ja fariseukset kokoontuivat Pilatuksen luo

63ja sanoivat: "Herra, me muistamme sen villitsijän vielä eläessään sanoneen: 'Kolmen päivän kuluttua nousen ylös.'

64Käske siis vartioida hautaa tarkasti kolmanteen päivään asti, etteivät hänen opetuslapsensa tulisi ja varastaisi häntä ja sanoisi kansalle: 'Hän nousi kuolleista', ja niin viimeinen villitys olisi pahempi kuin ensimmäinen."

65Pilatus sanoi heille: "[Tuossa] teillä on vartio, menkää, vartioikaa niin hyvin kuin taidatte."

66He menivät ja turvasivat haudan lukitsemalla kiven sinetillä ja asettamalla vartion.