bible
ra
🌐 Language
English
Español
Français
Deutsch
Português
Italiano
Nederlands
Русский
中文
日本語
한국어
العربية
Türkçe
Tiếng Việt
ไทย
Indonesia
All Languages
Home
/
Finnish
/
Finnish FINRK
/
Job 31
Job 31
Finnish FINRK
← Chapter 30
Jump to:
Chapter 1
Chapter 2
Chapter 3
Chapter 4
Chapter 5
Chapter 6
Chapter 7
Chapter 8
Chapter 9
Chapter 10
Chapter 11
Chapter 12
Chapter 13
Chapter 14
Chapter 15
Chapter 16
Chapter 17
Chapter 18
Chapter 19
Chapter 20
Chapter 21
Chapter 22
Chapter 23
Chapter 24
Chapter 25
Chapter 26
Chapter 27
Chapter 28
Chapter 29
Chapter 30
Chapter 31
Chapter 32
Chapter 33
Chapter 34
Chapter 35
Chapter 36
Chapter 37
Chapter 38
Chapter 39
Chapter 40
Chapter 41
Chapter 42
Chapter 32 →
1
”Minä olen tehnyt sopimuksen silmieni kanssa: kuinka voisinkaan katsoa neitosen puoleen!
2
Minkä osan saisin silloin ylhäältä, minkä perintöosan Kaikkivaltiaalta korkeudesta?
3
Tuleehan väärämielisille turmio ja väärintekijöille onnettomuus.
4
Eikö hän näe minun tieni ja laske kaikki askeleeni?
5
Vaelsinko valheessa, kiiruhtiko jalkani petokseen?
6
Punnitkoon Jumala minut oikealla vaa’alla, niin hän huomaa minun nuhteettomuuteni.
7
Jos askeleeni poikkesivat tieltä ja sydämeni seurasi silmieni mukana, jos tahra on tarttunut käsiini,
8
niin syököön toinen, mitä kylvän, ja vesani revittäköön juurineen.
9
Jos sydämeni villiintyi toisen vaimoon ja väijyin lähimmäiseni ovella,
10
niin jauhakoon oma vaimoni vieraan jyviä, vaipukoot toiset hänen syleilyynsä.
11
Sillä tekoni olisi ollut ilkityö, raskaasti rangaistava rikos,
12
kuin tuli, joka kuluttaisi kaiken manalaan saakka, repisi juurineen kaiken satoni.”
13
”Jos olen halveksinut orjani ja orjattareni oikeutta, kun heillä oli riita-asia minun kanssani,
14
niin mitä tekisin, jos Jumala nousisi tuomitsemaan, mitä vastaisin, jos hän vaatisi minut tilille?
15
Eikö hän, joka äidin kohdussa teki minut, tehnyt heitäkin, eikö hän valmistanut meidät molemmat äidin kohdussa?
16
Olenko kieltänyt vähäosaisilta sen, mitä he toivoivat, ja saattanut lesken silmät sammumaan?
17
Olenko syönyt leipäpalani yksin niin, ettei orpokin olisi saanut siitä syödä?
18
Ei, nuoruudestani asti minä kasvatin häntä kuin oma isä, koko elinaikani olen pitänyt hänestä huolta.
19
Jos näin jonkun menehtyvän vaatteiden puutteessa, köyhän olevan vailla ruumiin verhoa,
20
niin eivätkö hänen jäsenensä siunanneet minua, kun hän sai lämmitellä karitsoitteni villoilla.
21
Puinko nyrkkiä orvolle, kun huomasin saavani kannatusta portissa?
22
Jos näin on, irtaantukoon olkapääni hartioistani ja murtukoon käsivarteni sijoiltaan.
23
Silloin minun olisi pelättävä Jumalalta tulevaa onnettomuutta, enkä kestäisi hänen majesteettiutensa edessä.”
24
”Olenko pannut luottamukseni kultaan, sanonut puhtaalle kullalle: ’Sinä olet turvani’?
25
Iloitsinko siitä, että rikkauteni oli suuri ja käteni oli saanut paljon hankituksi?
26
Kun katselin loistavaa aurinkoa ja kuuta, joka vaelsi ylhäisyydessään,
27
antautuiko silloin sydämeni salassa vieteltäväksi, heittikö käteni niille suudelmia?
28
Ei, sekin olisi ollut raskaasti rangaistava rikos, sillä olisin kieltänyt Jumalan, joka on korkeuksissa.”
29
”Olenko iloinnut vihamieheni tuhosta, huutanut riemusta, kun häntä kohtasi onnettomuus?
30
En ole sallinut suuni tehdä syntiä, kiroten vaatia hänen henkeään.
31
Eiköhän talonväkeni sanoisi: ’Kukin on saanut lihaa kylliksi.’
32
Muukalaisen ei tarvinnut viettää yötä ulkona, minä pidin oveni auki tielle päin.
33
Olenko Aadamin tavoin peitellyt rikkomuksiani, kätkenyt poveeni syyllisyyden?
34
Olenko säikkynyt suurta joukkoa, pelännyt sukujen halveksuntaa ja pysynyt – ovesta ulos menemättä – hiljaa?”
35
”Kunpa joku kuuntelisi minua! Tuossa on puumerkkini. Kaikkivaltias vastatkoon minulle! Vastapuoleni kirjoittakoon kirjaan syytöksensä!
36
Totisesti, olkapäälläni sitä kantaisin, sitoisin sen seppeleeksi päähäni.
37
Tekisin hänelle selkoa jokaisesta askeleestani, astuisin hänen eteensä kuin ruhtinas.
38
Jos peltoni valitti minun tähteni ja kaikki sen vaot itkivät,
39
jos kulutin sen voiman korvauksetta ja saatoin sen oikeat omistajat huokaamaan,
40
niin kasvakoon se vehnän sijasta piikkipensaita ja ohran sijasta pahanhajuista ruohoa.” Tähän päättyvät Jobin puheet.
← Chapter 30
Jump to:
Chapter 1
Chapter 2
Chapter 3
Chapter 4
Chapter 5
Chapter 6
Chapter 7
Chapter 8
Chapter 9
Chapter 10
Chapter 11
Chapter 12
Chapter 13
Chapter 14
Chapter 15
Chapter 16
Chapter 17
Chapter 18
Chapter 19
Chapter 20
Chapter 21
Chapter 22
Chapter 23
Chapter 24
Chapter 25
Chapter 26
Chapter 27
Chapter 28
Chapter 29
Chapter 30
Chapter 31
Chapter 32
Chapter 33
Chapter 34
Chapter 35
Chapter 36
Chapter 37
Chapter 38
Chapter 39
Chapter 40
Chapter 41
Chapter 42
Chapter 32 →
All chapters:
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42