bible
ra
🌐 Language
English
Español
Français
Deutsch
Português
Italiano
Nederlands
Русский
中文
日本語
한국어
العربية
Türkçe
Tiếng Việt
ไทย
Indonesia
All Languages
Home
/
Finnish
/
Finnish FINRK
/
Job 39
Job 39
Finnish FINRK
← Chapter 38
Jump to:
Chapter 1
Chapter 2
Chapter 3
Chapter 4
Chapter 5
Chapter 6
Chapter 7
Chapter 8
Chapter 9
Chapter 10
Chapter 11
Chapter 12
Chapter 13
Chapter 14
Chapter 15
Chapter 16
Chapter 17
Chapter 18
Chapter 19
Chapter 20
Chapter 21
Chapter 22
Chapter 23
Chapter 24
Chapter 25
Chapter 26
Chapter 27
Chapter 28
Chapter 29
Chapter 30
Chapter 31
Chapter 32
Chapter 33
Chapter 34
Chapter 35
Chapter 36
Chapter 37
Chapter 38
Chapter 39
Chapter 40
Chapter 41
Chapter 42
Chapter 40 →
1
”Tiedätkö sinä vuorikauristen poikimisajat, valvotko sinä peurojen synnytyskipuja?
2
Lasketko, milloin niiden kuukaudet tulevat täyteen? Tiedätkö ajan, jolloin ne poikivat?
3
Ne kyyristyvät maahan, synnyttävät vasansa ja pääsevät synnytystuskistaan.
4
Niiden vasat vahvistuvat ja kasvavat kedolla. Ne lähtevät pois eivätkä enää palaa.
5
Kuka on päästänyt villiaasin vapaaksi, kuka on irrottanut villiaasin siteet,
6
sen, jolle minä annoin asunnoksi aron, asuinsijaksi suola-aavikon?
7
Se nauraa kaupungin hälinälle, ajajan huutoa se ei kuuntele.
8
Se hakee vuorilta laitumensa ja etsii kaikkea vihreää.
9
Suostuuko villihärkä sinua palvelemaan? Yöpyykö se syöttökaukalosi ääressä?
10
Voitko ohjaksilla pakottaa villihärän vaolle? Äestääkö se laaksonpohjia sinua seuraten?
11
Voitko luottaa siihen, kun sen voima on niin suuri? Voitko jättää työsi sen tehtäväksi?
12
Voitko uskoa, että se palauttaa viljasi ja kokoaa ne sinun puimatantereellesi?
13
Strutsin siipi lepattaa iloisesti, mutta asuuko sen sulissa ja höyhenissä haikaran hellyys?
14
Se jättää munansa maahan, antaa niiden hautua hiekan lämmössä.
15
Se unohtaa, että jalka voi ne murskata, metsän eläimet voivat polkea ne rikki.
16
Se on tyly poikasilleen aivan kuin ne eivät olisikaan sen omia. Hukkaan menee sen vaiva, mutta sitä se ei pelkää.
17
Onhan Jumala kieltänyt siltä viisauden ja jättänyt sen ymmärryksestä osattomaksi.
18
Kun se kiitää ilmaa piesten, se nauraa hevoselle ja ratsumiehelle.
19
Annatko sinä hevoselle voiman, puetko sinä sen kaulaan hulmuavan harjan?
20
Sinäkö saat sen hyppimään kuin heinäsirkan? Sen uljas korskunta on pelottavaa.
21
Se kuopii lakeuden pintaa ja iloitsee, voimalla se syöksyy päin aseita.
22
Se nauraa pelolle, ei se säiky eikä väistä miekkaa.
23
Sen yllä rämisee nuoliviini, välkehtii keihäs ja peitsi.
24
Kiihkoisasti tömistäen se taivalta ahmii, mikään ei sitä pidättele, kun soofar-torvi soi.
25
Milloin vain sotatorvi soi, se hirnuu: ihahaa! Jo kaukaa se vainuaa taistelun, päälliköiden karjunnan ja sotahuudon äänen.
26
Sinunko ymmärryksesi voimasta haukka kohoaa, levittää siipensä kohti etelää?
27
Sinunko käskystäsi kotka lentää korkeuksiin ja tekee pesänsä korkealle?
28
Kalliolla se asuu, siellä se yöpyy, kallion kielekkeellä vuorilinnassaan.
29
Sieltä se tähystelee syötävää, sen silmät katsovat kauas.
30
Sen poikaset särpivät verta. Missä on kaatuneita, siellä on sekin.”
← Chapter 38
Jump to:
Chapter 1
Chapter 2
Chapter 3
Chapter 4
Chapter 5
Chapter 6
Chapter 7
Chapter 8
Chapter 9
Chapter 10
Chapter 11
Chapter 12
Chapter 13
Chapter 14
Chapter 15
Chapter 16
Chapter 17
Chapter 18
Chapter 19
Chapter 20
Chapter 21
Chapter 22
Chapter 23
Chapter 24
Chapter 25
Chapter 26
Chapter 27
Chapter 28
Chapter 29
Chapter 30
Chapter 31
Chapter 32
Chapter 33
Chapter 34
Chapter 35
Chapter 36
Chapter 37
Chapter 38
Chapter 39
Chapter 40
Chapter 41
Chapter 42
Chapter 40 →
All chapters:
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42