bible
ra
🌐 Language
English
Español
Français
Deutsch
Português
Italiano
Nederlands
Русский
中文
日本語
한국어
العربية
Türkçe
Tiếng Việt
ไทย
Indonesia
All Languages
Home
/
Finnish
/
finnish
/
Job 29
Job 29
finnish
← Chapter 28
Jump to:
Chapter 1
Chapter 2
Chapter 3
Chapter 4
Chapter 5
Chapter 6
Chapter 7
Chapter 8
Chapter 9
Chapter 10
Chapter 11
Chapter 12
Chapter 13
Chapter 14
Chapter 15
Chapter 16
Chapter 17
Chapter 18
Chapter 19
Chapter 20
Chapter 21
Chapter 22
Chapter 23
Chapter 24
Chapter 25
Chapter 26
Chapter 27
Chapter 28
Chapter 29
Chapter 30
Chapter 31
Chapter 32
Chapter 33
Chapter 34
Chapter 35
Chapter 36
Chapter 37
Chapter 38
Chapter 39
Chapter 40
Chapter 41
Chapter 42
Chapter 30 →
1
Job jatkoi lausuen mietelmiään ja sanoi:
2
"Oi, jospa olisin, niinkuin olin ammoin kuluneina kuukausina,niinkuin niinä päivinä, joina Jumala minua varjeli,
3
jolloin hänen lamppunsa loisti pääni päällä ja minä hänen valossansavaelsin pimeyden halki!
4
Jospa olisin niinkuin kukoistukseni päivinä, jolloin Jumalan ystävyysoli majani yllä,
5
jolloin Kaikkivaltias oli vielä minun kanssani ja poikani minuaympäröivät,
6
jolloin askeleeni kylpivät kermassa ja kallio minun vierelläni vuotiöljyvirtoja!
7
Kun menin kaupunkiin porttiaukealle, kun asetin istuimeni torille,
8
niin nuorukaiset väistyivät nähdessään minut, vanhukset nousivat jajäivät seisomaan,
9
päämiehet lakkasivat puhumasta ja panivat kätensä suulleen.
10
Ruhtinasten ääni vaikeni, ja heidän kielensä tarttui suulakeen.
11
Sillä kenen korva minusta kuuli, hän ylisti minua onnelliseksi,kenen silmä minut näki, hän minusta todisti;
12
minä näet pelastin kurjan, joka apua huusi, ja orvon, jolla eiauttajaa ollut.
13
Menehtyväisen siunaus tuli minun osakseni, ja lesken sydämen minäsaatoin riemuitsemaan.
14
Vanhurskaudella minä vaatetin itseni, ja se verhosi minut; oikeusoli minulla viittana ja päähineenä.
15
Minä olin sokean silmä ja ontuvan jalka.
16
Minä olin köyhien isä, ja tuntemattoman asiaa minä tarkoin tutkin.
17
Minä särjin väärintekijän leukaluut ja tempasin saaliin hänenhampaistansa.
18
Silloin ajattelin: 'Pesääni minä saan kuolla, ja minä lisään päivänipaljoiksi kuin hiekka.
19
Onhan juureni vedelle avoinna, ja kaste yöpyy minun oksillani.
20
Kunniani uudistuu alati, ja jouseni nuortuu minun kädessäni.'
21
He kuuntelivat minua ja odottivat, olivat vaiti ja vartoivatneuvoani.
22
Puhuttuani eivät he enää sanaa sanoneet, vihmana vuoti puheeniheihin.
23
He odottivat minua niinkuin sadetta ja avasivat suunsa niinkuinkevätkuurolle.
24
Minä hymyilin heille, kun he olivat toivottomat, ja minun kasvojeniloistaessa eivät he synkiksi jääneet.
25
Jos suvaitsin tulla heidän luokseen, niin minä istuin ylinnä, istuinkuin kuningas sotajoukkonsa keskellä, niinkuin se, joka murheellisetlohduttaa."
← Chapter 28
Jump to:
Chapter 1
Chapter 2
Chapter 3
Chapter 4
Chapter 5
Chapter 6
Chapter 7
Chapter 8
Chapter 9
Chapter 10
Chapter 11
Chapter 12
Chapter 13
Chapter 14
Chapter 15
Chapter 16
Chapter 17
Chapter 18
Chapter 19
Chapter 20
Chapter 21
Chapter 22
Chapter 23
Chapter 24
Chapter 25
Chapter 26
Chapter 27
Chapter 28
Chapter 29
Chapter 30
Chapter 31
Chapter 32
Chapter 33
Chapter 34
Chapter 35
Chapter 36
Chapter 37
Chapter 38
Chapter 39
Chapter 40
Chapter 41
Chapter 42
Chapter 30 →
All chapters:
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42